Search
Close this search box.

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2022 vaihtoi maailman huolet koronapandemiasta huoleen sodasta keskellä Eurooppaa. Pitkään luotettavina toimivista energian toimituksista Venäjän ja EU:n välillä tuli aseita taistelussa uudesta maailmanjärjestyksestä. Erityisesti Eurooppaan syntyi energiavaje kaasuntoimitusten hiipuessa, mikä nosti kaasun hinnan pilviin. Avointen markkinoiden kautta sähkön hinta Suomessa kytkeytyi korkeaan eurooppalaiseen hintatasoon. Suomalaiset kotitaloudet ja yritykset kohtasivat ennennäkemättömät sähkön hinnat kovin epätasaisesti riippuen voimassa olevista sähkösopimuksista.

Niin Suomessa kuin muissakin Euroopan maissa luotiin mekanismeja kohonneiden energiakustannusten kompensoimiseksi. Suomi oli hidas ja penseä tarttumaan ongelmaan, vaikka korkeat sähkön hinnat kohdattiin jo edellisen vuoden lopulla. Niukaksi käynyttä sähköenergiaa jaettiin markkinamekanismien mukaisesti hinnan perusteella niille, joilla oli varaa maksaa sähköstä. Tämä sai aikaan sähkön säästöä, joka loppuvuotta kohti ylitti verkkoalueellamme valtakunnallisen keskiarvon. Hintakriisin vaikutukset erityisesti haja-asutusalueiden sähkölämmitteisiin kotitalouksiin olivat suuret, ja energian hinta laittoi liikkeelle poikkeuksellisen korkean inflaation energiakustannusten siirtyessä lopputuotteisiin ja palveluihin.

Sähkön korkeat hinnat aiheuttivat sähkön johdannaismarkkinoilla finanssikriisin, joka vaati valtionyhtiön tukemista yritystukilainsäädäntöä kiertäen ja pienosakkeiden oikeuksia laiminlyöden. Veronmaksajien antamia takauksia käytettiin myös kunnallisten energiayhtiöiden tukemiseen kuntalain määräyksiä uhmaten. Vuosi jättikin ikäviä sivumakuja hyvän hallintotavan ja kilpailuneutraliteetin toteutumisesta valtionhallinnossa. Monia toimia perusteltiin huoltovarmuudella ja uhkaksi nousseen sähköpulan torjunnalla paneutumatta sähkömarkkinoiden kriisinkestävyyteen ja hinnanmääräytymisen tosiasiallisiin perusteisiin.

Hintakriisit eivät sinänsä ole poikkeuksellisia hyödykemarkkinoilla, sillä vastaavia ilmiöitä on vuosikymmenten aikana nähty monilla toimialoilla. Erityistä sähkömarkkinoiden hintakriisissä oli, että hyödykkeen ajoittain kymmenkertainen hinta tuli monilla asiakkailla suoraan sähkölaskuun ilman, että kaikilla asiakkailla olisi ollut tosiasiallista mahdollisuutta joustaa sähkön kulutuksessaan hinnan mukaan. Konsernimme velvollisuutena oli muiden sähköyhtiöiden tavoin ottaa vastaan kohonneista ja ennakoimattomista sähkön hinnoista asiakkaillemme noussut huoli. Monista muista sähköyhtiöistä poiketen asiakaspalvelumme oli kuitenkin aina tavoitettavissa ja valmiina auttamaan epätietoisuuteen joutuneita sähkönkäyttäjiä.

Mennyt vuosi nosti keskusteluun monia sähkömarkkinoihin liittyviä peruskysymyksiä. Pitäisikö markkinoita kehittää kansalaislähtöisesti turvaten vakaa ja ennustettava perushyödykkeen hinta, vai yrityslähtöisesti turvaten tehokkaat energiamarkkinat ja globaalien pääomien suuntautuminen suomalaisiin energiainvestointeihin? Onko kohtuuhintainen sähkö osa asumisen ja elämän laatua, vai raaka-aine vetyteollisuudelle ja muille tuotteille, joita sähköstä voidaan valmistaa? Pitäisikö markkinoita ohjata muillakin sähköntuotannon ulkoiskustannuksilla kuin päästöjen hinnalla, esimerkiksi ottamalla huomioon maankäyttöön ja luontovaikutuksiin liittyvät asiat? Millaista säätelyä liberaalit energiamarkkinat tarvitsevat tuottaakseen hyvinvointia kaikille hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisille?

Näissä kysymyksissä on paljon pohdittavaa. Toivoa sopii, että toimiala vetää puoleensa lahjakkaita, monia näkökulmia hahmottavia osaajia, joilla on laaja yleissivistys ottamaan huomioon energia-alan laajat tekniset, liiketaloudelliset, sosiaaliset, yhteiskunnalliset, turvallisuuspoliittiset sekä ympäristöön ja luontoon liittyvät näkökulmat. Tarvitsemme monipuolista ja laadukasta perus- ja jatkokoulutusta, jonka tuomaa osaamista voimme kenties jo lähitulevaisuudessa laajentaa koko kulttuuriperintöämme hyödyntävän ja syvälle pureutuvan tekoälyn avulla.

Vuosi 2022 toi konsernillemme tavoitteitamme paremman liiketuloksen. Erityisen iloinen olen sähköliiketoiminnan positiivisesta liiketuloksesta erittäin vaikean vuoden aikana. Sähköverkkoliiketoiminta pääsi hyvään tulokseen huolimatta sähkönsäästön pienentämästä verkkopalveluiden myynnin laskusta ja häviösähkökustannusten merkittävästä noususta. Tilikauden negatiivinen tulos oli odotettu, mikä johtui Hanhikiven ydinvoimahankkeen alaskirjauksen osumisesta kokonaisuudessaan kuluneelle tilikaudelle.

Kulunut tilikausi jää viimeiseksi omalla toimitusjohtajakaudellani. Menneet yhdeksän vuotta Imatran Seudun Sähkö -konsernin johdossa ovat olleet työntäyteisiä ja antoisia. On ollut hieno etuoikeus päättää oma urani energiateollisuudessa yksityisomisteisessa, avarakatseisessa konsernissa, jossa työskentelee oman alansa huippuammattilaisia. Kuluneiden vuosien aikana olemme vieneet määrätietoisesti eteenpäin alueemme sähkönjakelun toimitusvarmuuden kehittämistä, hankkineet monipuolista kokemusta sähkön tuotantoprojekteista ja säilyttäneet vahvan markkina-asemamme toimialueellamme. Konsernimme taloudellinen tilanne, maksuvalmius ja rahoitusasema ovat vahvat, ja yhteen hiileen puhaltava sekä poikkeuksellisen monipuolista osaamista omaava organisaatiomme on valmis tarttumaan energiamarkkinoiden uusiin mahdollisuuksiin.

Kiitos paljon näistä vuosista; hallinnollemme järkkymättömästä tuestanne, työtovereilleni uutteruudestanne ja sitoutumisestanne, ja yhteistyökumppaneillemme luotettavuudestanne. Asiakkaillemme kuuluu kiitos joustavuudestanne ja kyvystänne nähdä kriisin yli aikaan, jolloin paikallinen energiayhtiö jälleen saa ansaitsemansa arvostuksen talousalueen hyvinvoinnin rakentajana ja yhtiönä, jolla on tärkeä rooli alueen sopeutuessa uuteen geopoliittiseen todellisuuteen. Monista työn kautta tutuiksi tulleista ihmisistä on vuosien mittaan tullut hyviä ystäviä. Teitä tulen kaipaamaan.

 

Ari Saukkonen
Toimitusjohtaja