Tulevien datakeskusten vaikutukset sähkön riittävyyteen, hintaan ja sähköverkkoihin herättävät paljon keskustelua ja myös huolta.
Suomeen on valmistunut liuta datakeskuksia ja niitä on suunnitteilla ja esiselvitysvaiheessa runsaasti lisää. Investointipäätöksen saaneiden datakeskusten arvioidaan pääosin valmistuvan vuoden 2028 loppuun mennessä.
Miksi datakeskustoimijat ovat ottaneet Suomen kiikariinsa? Merkittävinä syinä on Suomen edullinen ja puhdas sähkö. Lisäksi viileä ilmasto vähentää jäähdytyksen tarvetta, ja hukkalämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämmössä. Tämä voi osaltaan tehostaa energiajärjestelmää kokonaisuudessaan.
Tuotanto seuraa kysyntää
Huolta on aiheuttanut riittääkö sähkö Suomessa, jos datakeskuksia toteutuu suunnitellussa tahdissa? Sähköntuotannossa on kuitenkin paljon potentiaalia kasvaa nykyisestä. Datakeskuksia on suunnitteilla paljon, mutta vielä enemmän on suunnitteilla uutta sähköntuotantoa. Monet tuulivoimaprojektit odottavat, että sähköä tarvitaan nykyistä enemmän, jotta uuden tuotannon rakentaminen voidaan aloittaa.
Tuotannon oikea-aikaiseen kasvuun auttaa, että datakeskushankkeet solmivat usein hyvissä ajoin pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia sähköntuottajien kanssa. Tällöin tuotantokapasiteettia kasvattavat projektit, kuten tuulivoimahankkeet, voidaan laittaa rakennusvaiheeseen hyvissä ajoin.
Toinen uhkakuva on piirretty sähkön hinnan kehityksestä, johon tuotantokapasiteetin kasvu vaikuttaa merkittävästi. Jos tuotanto ei kehittyisi samassa tahdissa kuin kysyntä kasvaisi, hinnat voisi nousta. Markkinaehtoinen järjestelmä kuitenkin pitää huolta, että hintojen noustessa investoidaan uuteen tuotantoon, mikä puolestaan taas laskee hintaa. Arvioiden mukaan datakeskusten vaikutus sähkön hintaan ei kuitenkaan näyttäisi lähivuosina muuttuvan merkittäväksi.
Sijainti vaikuttaa sähköverkkojen kuormitukseen
Sähköverkkojen kapasiteetti on hinnan ohella yksi datakeskuskeskustelun keskeisistä kysymyksistä. Datakeskusten sähkönkulutus on tyypillisesti tasaista, mikä erottaa ne monista muista suurkuluttajista. Ne eivät aiheuta samanlaisia kulutuspiikkejä, mutta vievät osansa verkon kokonaiskapasiteetista.
Kaikki datakeskukset eivät myöskään ole samanlaisia. Osa vaatii jatkuvaa sähkönsaantia kriittisten palveluiden vuoksi, kun taas osa voi joustaa kulutuksessaan. Joustoa voidaan toteuttaa esimerkiksi ajoittamalla prosesseja, käyttämällä varavoimaa tai investoimalla akkujärjestelmiin. Tämä luo kannusteita joustavuudelle ja uudenlaisille ratkaisuille. Datakeskukset voivatkin osallistua myös sähkömarkkinoiden reservitoimintaan, johon kannustaa siitä saatavat tulot.
Datakeskusten vaikutus verkkoon riippuu pitkälti niiden sijainnista: lähellä sähköntuotantoa sijaitsevat keskukset kuormittavat verkkoa eri tavalla kuin alueilla, joilla siirto- tai jakelukapasiteetti on jo valmiiksi rajallisempi. Verkkoa kehitetään jatkuvasti kasvavan kysynnän mukana ja teollisuuden ja yhteiskunnan sähköistyminen lisää edelleen tarvetta siirto- ja jakeluverkkojen investoinneille.
Kaiken kaikkiaan datakeskusten kasvu voi piristää Suomen taloutta tukemalla investointeja, työllisyyttä ja digitaalista siirtymää aikana, jolloin talouskasvu on ollut hidasta.