Toimintakertomus
Vuosi 2025 oli Imatran Seudun Sähkö -konsernin 38. ja emoyhtiö Imatran Seudun Sähkö Oy:n 97. toimintavuosi. Vuoden lopussa konserniin kuuluivat emoyhtiö Imatran Seudun Sähkö Oy:n lisäksi sähköverkkoyhtiö Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy (emoyhtiö omistaa 100 %), Imatra FNW Oy (emoyhtiö omistaa 100 %) ja sähkön hankintayhtiö Kaakon Energia Oy, jonka omistus on 73,2 %. Konserniin kuului myös osakkuusyhtiö Männikkötuulet Oy (emoyhtiön omistusosuus 20 %).
Investointeja tuotantoon ja verkkoon
Sähkönkäyttö Suomessa vuonna 2025 oli 85 TWh, jossa oli kasvua noin 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousi 28 prosenttiin aiemman vuoden 25 prosentista. Hiilineutraalin sähkön osuus Suomen sähköntuotannosta oli 96 % ja Suomen netotettu sähköntuonti noin 6,6 % sähkön käytöstä. Suomen asema energiaomavaraisuuden suhteen pysyi hyvällä tasolla. Vuotta 2025 leimasi markkinalla edelleen kasvaneen tuulivoimakapasiteetin vaikutuksesta suuret hintojen vaihtelut sekä Ukrainan sodasta seuranneet geopoliittiset riskit. Lisäksi verkkoliiketoimintaan vaikutti vuonna 2024 käyttöön tullut valvontamalli vuosille 2024–2031.
Sähkön keskihinta Suomessa oli vuonna 2025 noin 40,5 €/MWh, ja Suomi kuului Euroopan edullisimpien sähkömarkkinoiden joukkoon. Euroopassa sähkön keskihinta oli noin 76 €/MWh. Hinta laski Suomessa selvästi vuodesta 2024. Hinnan laskuun vaikutti erittäin lämmin talvi, hyvä vesitilanne, tuulinen sää sekä ydinvoimalaitosten korkea käyttöaste. Suomen sähköntuotantokapasiteetin kasvu jatkui vuonna 2025 erityisesti tuulivoiman lisääntymisen myötä, mikä kasvatti tuulivoimalla tuotetun sähkön määrää ja lisäsi sään mukaan vaihtelevan tuotannon osuutta sähköjärjestelmässä. Tämä näkyi edelleen sähkön aluehinnan vaihteluna, mutta negatiivisten sähkön hintatuntien määrä väheni edellisvuodesta markkinajoustojen lisääntyessä ja kulutuksen kasvaessa. Erityisesti kaukolämmön tuotannossa yleistyneet sähkökattilat lisäsivät joustavaa sähkönkulutusta alhaisten hintojen aikana ja tasoittivat markkinaa.
Vuonna 2025 sähkömarkkinoilla toteutettiin merkittävä rakenneuudistus, kun koko Euroopan laajuiset sähkömarkkinat siirtyivät 15 minuutin markkina-aikajaksoon. Varttitason hinnoittelu ja taseselvitys otettiin EU:ssa samanaikaisesti käyttöön 1.10.2025. Uudistuksella on tarkoitus parantaa sään mukaan vaihtelevan tuotannon hallintaa ja mahdollistaa tuotannon ja kulutuksen entistä tarkempi yhteensovittaminen.
Vuonna 2025 energiasektorin toimintaympäristöä leimasi AI-buumi, joka näkyi voimakkaana datakeskushankkeiden kehityksenä Suomessa. Useat suuret datakeskusinvestoinnit etenivät suunnittelu- ja investointipäätösvaiheisiin, mikä vahvisti näkymiä sähkön kysynnän rakenteellisesta kasvusta. Kehitys tukee pidemmän aikavälin sähköistymistrendiä ja korostaa sähköjärjestelmän joustavuuden, tuotannon ja kulutuksen tehokkaan yhteensovittamisen sekä verkkoinfrastruktuurin kehittämisen merkitystä.
OLENNAISET ASIAT TILIKAUDELLA
Imatran Seudun Sähkö jatkoi energiatuotantohankkeiden kehittämistä osakkuusyhtiöiden kautta. Männikkötuulet Oy, josta Imatran Seudun Sähkö Oy omistaa 20 %, osti ensimmäiset tuulipuistonsa Vöyristä. Puistojen yhteenlaskettu teho on 60 MW ja vuosittainen energiantuotanto noin 200 GWh. Männikkötuulet- konsernin tilikauden tuloksesta muodostui Imatran Seudun Sähkön konsernitilinpäätökseen osuutta osakkuusyhtiön tuloksesta 2,4 miljoonaa euroa.
Lisäksi yhtiö teki investointipäätöksen sähkövarastoinvestoinnista. Sähkövarasto tulee sijoittumaan Rajapatsaan sähköaseman yhteyteen ja varaston koko on 5 MW/10 MWh. Investoinnin määrä on noin kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö jatkoi toimitusvarmuusinvestointeja verkkoalueella, joista selvästi merkittävin oli Mansikkalan sähköasemainvestointi, joka valmistui loppuvuonna 2025.
Viron veronviranomainen antoi 30.4.2025 päätöksen, jonka mukaan konsernin tytäryhtiö Imatran FNW Oy olisi heinäkuussa 2021 tekemästään yrityskaupasta velvollinen maksamaan myyntivoittoveroa 2,8 M€. Imatra FNW Oy maksoi 7.5.2025 veron määrän Viron verottajalle, jotta korkojen kertyminen saatavalle loppuisi. Johdon ja käytettyjen asiantuntijoiden näkemyksen mukaan Viron verottajan päätös oli poikkeuksellinen. Päätös riitautettiin ja vietiin suoraan tuomioistuinkäsittelyyn. Ensimmäinen päätös Viron tuomioistuimesta saatiin 5.12.2025 ja se oli konsernin kannalta negatiivinen. Tästä syystä maksettu vero on varovaisuusperiaatteen mukaisesti kirjattu vuoden 2025 tuloslaskelman muihin veroihin kuluksi. Johdon ja käytettyjen asiantuntijoiden näkemys päätöksen poikkeuksellisuudesta ei ole kuitenkaan muuttunut, mistä syystä asia on viety Virossa seuraavan oikeusasteen käsittelyyn. Asiassa mahdollisesti yhtiölle epäedullinen lopullinen ratkaisu voi aiheuttaa sille maksettavaksi korkoa erikseen myöhemmin täsmentyvän määrän. Emoyhtiö alaskirjasi omassa tilinpäätöksessään omistamansa Imatra FNW Oy:n osakkeet tasearvoltaan 4,0 miljoonaa euroa.
Kaakon Energia Oy
Konsernin tytäryhtiö Kaakon Energia Oy on sähkönhankintayhtiö, jonka omistajina ovat Imatran Seudun Sähkö Oy ja Parikkalan Valo Oy. Kuluneen tilikauden aikana Kaakon Energia Oy myi omistamansa tuotanto‑osuudet sen omistajayhtiöille, minkä seurauksena sen varsinainen tuotantoon perustuva toiminta ja siihen liittyvä sähkön hankinta päättyivät. Tuotanto-osuuksien kauppahinta perustui arvonmääritykseen.
Vuonna 2023 Kaakon Energia Oy sopi osallistuvansa Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeenomistajilleen tarjoamaan vaihtovelkakirjalainaan. Voimaosakeyhtiö SF:n hallitus päätti kokouksessaan 18.3.2025 alaskirjata Fennovoima Oy:lle annetun vakuudettoman kuuden vuoden kertalyhenteisen lainalimiittisopimuksen mukaisen 28 milj. euron suuruisen lainasaamisen. Alaskirjauksen perusteena oli lainasopimuksen takaisinmaksuun liitetty Hanhikiven-laitospaikan myynnin pitkittyminen. Lisäksi Fennovoiman välitysmenettelyihin liittyvä jo aiemminkin tiedossa ollut epävarmuus on huomioitu lainan takaisinsaamisen riskiä kokonaisuutena arvioitaessa. Em. syystä myös Kaakon Energia Oy on alaskirjannut oman osuutensa, 758.827 euroa, Voimaosakeyhtiö SF:lle antamansa vastaavan lainan jo vuoden 2024 tilinpäätökseen. Tilikaudella 2025 yhtiö maksoi em. vaihtovelkakirjalainaan liittyen 271.010 euroa Voimaosakeyhtiö SF:lle. Tämä maksu esitetään tuloslaskelman rahoituskuluissa edellisen vuoden alaskirjatun lainaosuuden tapaan.
Kaakon Energia Oy:n omistusosuus Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeista on tilikauden päättyessä 2,58 %.
Sähkönhankinta
Konsernin sähkönhankinta Suomessa muodostui tuotanto-osuuksien kautta saadusta Mankala-hintaisesta sähköstä sekä markkinahintaisesta sähkön hankinnasta. Fyysinen sähkön hankinta on järjestetty kahdenvälisellä sopimuksella sähkön tukkumyyjän kanssa. Markkinahintaisen sähkön hankinta suojattiin kahdenvälisin johdannaissopimuksin.
Energiapalvelut
Vuonna 2025 yhtiöllä oli myynnissä kiinteähintaiset, määräaikaiset-, pörssi- sekä kulutusvaikutukseen perustuvat sähkösopimukset. Yhtiön sähkönmyynti kasvoi hyvin vuoden aikana ja yhtiön panostukset kuluttaja- ja yritysmyynnin osalta näkyivät positiivisena kasvuna niin asiakasmäärässä kuin myös myydyssä energiassakin. Yhtiön vuoden 2024 alkanut organisoituminen ja raportoinnin kehitys toivat toivottuja tuloksia ja markkinan voimakkaat hintariskit onnistuttiin hallitsemaan hyvin. Sähkökaupan tulos oli suunnitellun mukainen.
Mittauspalveluissa jatkettiin järjestelmien uudistamista siirtämällä mittaustiedon hallinta ja validointi SaaS-pohjaiseen pilvipalveluun, mikä parantaa kustannustehokkuutta ja vapauttaa omia resursseja tehokkaampaan käyttöön. Uuden mittausasetuksen mukaiset energiamittarien vaihdot etenivät suunnitellusti, ja vuoden aikana vaihdettiin lähes 9 000 mittaria. Mittarivartti – Sähkömittareiden vaihtoprojekti etenee suunnitellusti ja jatkuu vielä vuoden 2028 lopulle. Siirtyminen varttimittaukseen ja varttihinnoitteluun toteutui myös onnistuneesti, ja tietojärjestelmät tukevat 15 minuutin mittaustiedon käsittelyä markkinavaatimusten mukaisesti.
Lisäksi energiapalveluiden toimintaympäristössä painottuivat kyberturvallisuus ja tiedolla johtamisen vahvistaminen. Yhtiössä otettiin käyttöön NIS2-direktiivin ja ISO-standardien mukainen kyberturvan hallintamalli, joka varmistaa sääntelyvaatimusten täyttymisen ja poikkeamien järjestelmällisen käsittelyn. Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa huoltovarmuuden ja resilienssin merkitys energia-alalla korostui entisestään.
Verkkopalvelut
Sähkön verkkopalvelu on säänneltyä liiketoimintaa, jossa regulaation avulla varmistetaan, että liiketoiminnan tuotto on kohtuullinen. Uusi vuosille 2024–2031 sijoittuva valvontamalli heikentää merkittävästi yhtiöiden mahdollisuuksia kehittää verkkojaan ja vastata vihreän siirtymän haasteisiin. Olemme sopeuttaneet toimintaamme uuden valvontamallin mukaisesti, lisäksi valitimme yhdessä muiden verkkoyhtiöiden kanssa markkinaoikeuteen uusista valvontamenetelmistä. Tämä prosessi on edelleen käynnissä.
Sähkön toimitusvarmuus verkkoalueella oli erinomaisella tasolla. Jatkoimme määrätietoisia panostuksia jakeluverkkohäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja vikojen nopeaan korjaamiseen, sekä kriittisten kohteiden valvontaan. Toimenpiteet näkyivät häiriöiden vähäisyytenä, hyvänä korjausnopeutena ja positiivisena asiakaspalautteena. Infrastruktuurin kehittämisen ohella vahvistettiin varautumista ja turvallisuutta sekä osallistuimme tutkimushankkeisiin.
Vuoden merkittävimpiin investointihankkeisiin kuului Mansikkalan sähköaseman täydellinen saneeraus. Yli 50 vuotta vanhan aseman modernisointi vahvistaa alueen verkkopalvelun luotettavuutta pitkälle tulevaisuuteen. Taajama-alueiden jakeluverkon toimitusvarmuusinvestoinnit ovat pääosin valmiit, joten tulevina vuosina toimitusvarmuusinvestointeja kohdistetaan entistä enemmän haja-asutusalueille.
Sähköistyminen näkyi jakeluverkossa uusina liittyminä ja kasvavina tehotarpeina. Vuoden aikana allekirjoitettiin teollisen mittakaavan sähkövarastojen liittymissopimuksia tukemaan energiajärjestelmän joustavuutta ja uusiutuvan tuotannon kasvua. Samalla varautumista ja turvallisuutta vahvistettiin osallistumalla Kaakko 25 -harjoitukseen, kehittämällä kriittisten kohteiden valvontaa sekä edistämällä tutkimus- ja kehitystoimia kulutusjouston, verkon vakauden ja ennakoivan vianpaikannuksen osalta. Lisäksi jatkoimme kehitystä BI-raportoinnin osalta entistä automaattisempaan suuntaan sekä uusi päivystysyhteistyö Haminan Energian kanssa käynnistyi suunnitellusti.
OLENNAISET ASIAT TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN
ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Uuden valvontamallin tuomat haasteet
Verkkopalvelut Suomessa on yksi Euroopan halvimmista ja tehokkaimmin toteutetuista. Toimitusvarmuus ja vihreäsiirtymä ovat tärkeässä asemassa tulevaisuuden sähköistyvässä yhteiskunnassa. Verkkoyhtiöiden näkemyksen mukaan uusi valvontamalli ei tue tätä kehitystä ja jopa vaarantaa sen.
Imatran Seudun Sähkönsiirto valitti uudesta valvontamallista Energiateollisuuden verkkoyhtiöiden yhteisvalituksen kautta markkinaoikeuteen, koska nähdäksemme uudessa mallissa on sähkömarkkinalain vastaisia kokonaisuuksia mukana. Markkinaoikeus hylkäsi valituksen marraskuussa, mutta verkkoyhtiöt päättivät valittaa markkinaoikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen vielä vuoden lopulla. Koska asia on niin kriittinen Suomen kilpailukyvyn, huoltovarmuuden ja hiilineutraaliustavoitteiden kannalta nähdään tärkeänä, että asia arvioidaan vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Sähkömarkkinat ja energiantuotanto
Sähkön markkinahinta laski vuoden aikana noin 40,5 euron tasolle. Voimakkaat hintavaihtelut säilyivät markkinassa, mutta negatiivisia markkinahintoja oli edellisvuotta selvästi vähemmän. Markkinoilla siirryttiin tuntimarkkinoilta 15 minuutin tasejaksoon, joka haastoi markkinaosapuolia ja kuluttajia kehittämään toimintaansa entistä automaattisempaan suuntaan.
Lisäksi yhtiö on aktiivisesti mukana osakkuusyhtiöissä kehittämässä energiantuotantoa Suomessa ja paikallisesti. Yhtiö hankki Männikkötuulet Oy:n kautta 12 MW osuuden kahdesta pohjanmaalaisesta tuulipuistosta. Lisäksi yhtiö on mukana 1,8 MW osuudella EPV energian Heininevan aurinkopuistossa, joka otettiin käyttöön myös vuoden 2025 aikana. Eri hankkeiden taloudelliset edellytykset mallinnetaan mahdollisimman tarkasti ennen mahdollisia investointipäätöksiä.
Taloudellinen asema
ARVIO TOIMINNAN MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ
Fennovoima
Tytäryhtiö Kaakon Energia Oy on omistajana Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka puolestaan on Fennovoima Oy:n enemmistöomistaja. Fennovoima Oy:n rooli on muuttunut ydinvoimalahankeyhtiöstä omaisuuden- ja riita-asioiden hallinnointiyhtiöksi sen jälkeen, kun se ilmoitti irtisanoneensa RAOS Project Oy:n kanssa solmitun laitostoimitussopimuksen toimittajasta johtuvista syistä toukokuussa 2022. Kaikki Kaakon Energia Oy:n tekemät sijoitukset Voimaosakeyhtiö SF:ään kirjattiin alas vuoden 2022 tilinpäätöksessä. Emoyhtiö Imatran Seudun Sähkö Oy teki vastaavan alaskirjauksen tytäryhtiöosakkeistaan tilinpäätöksessä 2022.
Vuonna 2023 Kaakon Energia Oy sopi osallistuvansa Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeenomistajilleen tarjoamaan vaihtovelkakirjalainaan. Voimaosakeyhtiö SF:n hallitus päätti kokouksessaan 18.3.2025 alaskirjata Fennovoima Oy:lle annetun vakuudettoman kuuden vuoden kertalyhenteisen lainalimiittisopimuksen 28 milj. euron suuruisen lainasaamisen. Alaskirjauksen perusteena oli lainasopimuksen takaisinmaksuun liitetty Hanhikiven-laitospaikan myynnin pitkittyminen. Lisäksi Fennovoiman välitysmenettelyihin liittyvä jo aiemminkin tiedossa ollut epävarmuus on huomioitu lainan takaisinsaamisen riskiä kokonaisuutena arvioitaessa. Em. syystä myös Kaakon Energia Oy on alaskirjannut oman osuutensa 758.827 euroa Voimaosakeyhtiö SF:lle antamansa vastaavan lainan jo vuoden 2024 tilinpäätökseen. Tilikaudella 2025 yhtiö maksoi em. vaihtovelkakirjalainaan liittyen 271.010 euroa Voimaosakeyhtiö SF:lle. Tämä maksu esitetään tuloslaskelman rahoituskuluissa edellisen vuoden alaskirjatun lainaosuuden tapaan.
On mahdollista, että eri osapuolten vaatimukset ja näihin liittyvien näkemyserojen käsittely oikeudessa johtavat vastuisiin, jotka saattavat realisoitua myös osakkaille lisäkustannuksina tai lisätuottoina.
Geopoliittinen tilanne
Nykyisen maailmanjärjestyksen ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kyseenalaistaminen on johtanut jännitteiden lisääntymiseen valtioiden välillä. Tämä geopoliittisen tilanteen kiristyminen näkyy erityisesti toimialueemme aluetalouteen ja sen elinvoimaan. Toisaalta yhteistyö alueen teollisuusyritysten ja yhdyskuntien kanssa voi avata uusia mahdollisuuksia päästöttömän energian tuotantoon, datacenter toimintaan ja vetytalouden kehittymiseen. Tämä voi kasvattaa sähköverkon roolia kaksisuuntaisena älykkäänä infrastruktuurina ja mahdollistaa siten uusien liiketoimintojen kasvamisen verkkoliiketoiminnan kylkeen.
Yhtiö on jatkanut valmiuden ylläpitoaan varautumalla kyberuhkiin ja sidosryhmien aggressioihin päivittämällä varautumissuunnitelmiaan ja tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Konsernin liiketoiminnat altistuvat mm. markkina-, rahoitus- ja vahinkoriskeille sekä energiapolitiikan ja sääntelyn yllättävistä muutoksista aiheutuville riskeille. Myös huoltovarmuuteen ja energiaturvallisuuteen liittyvät riskit ovat olennaisia yhtiön toiminnan kannalta. Projekteihin liittyy projektiriskejä. Kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ovat lisääntyneet viimeisinä vuosina. Sähkön myynti on luottokauppaa, johon sisältyy luottoriski. Toimintaympäristön muuttuessa entistä vaativammaksi ja osaamisvaatimusten noustessa henkilöriskit korostuvat, jotka yhtiön tulee hallita. Työturvallisuuteen ja erityisesti sähköturvallisuuteen liittyvät riskit ovat tärkeän huomioon kohteena.
Sähkön tuotanto-osuuksien omistusten kautta voi aiheutua sekä rahoituksellisia että omistuksen arvostukseen liittyviä riskejä. Näistä merkittävimmän muodostaa edelleen Fennovoima.
Riskin hallinta
Markkinariskejä hallitaan sähkön myynnin ja tuotannon riskienhallintaperiaatteiden ja -menetelmien avulla. Menetelmät on kuvattu hallituksen hyväksymässä riskikäsikirjassa.
Rahoitusriskien hallitsemiseksi yhtiö käyttää suojausinstrumentteja ja on hajauttanut rahoitukseen liittyviä riskejä hallituksen hyväksymän rahoitusstrategian mukaisesti.
”Lisäksi konsernilla on hallituksen hyväksymä vakuutuspolitiikka, jossa on määritelty vakuuttamisen periaatteet materiaali- ja keskeytysvahinkojen osalta. Hallituksen vahvistama sijoituspolitiikka määrää suuntaviivat konsernin sijoitustoiminnalle, jonka tavoitteena on varojen sijoittaminen tuottavasti ja turvaavasti.
Henkilöriskien hallinnan osalta yhtiöllä on pitkän tähtäimen henkilöstö- ja henkilöstön kehittämissuunnitelmat, ja osaamisen ylläpitoon koulutuksen avulla panostetaan. Työturvallisuuskulttuurin ylläpito näkyy hyvin monella tasolla, ja työturvallisuutta ylläpidetään yhtiön tärkeimpänä arvona.”
Yhtiön johto ja hallinto seuraavat aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia poliittisten ja kansainvälisten riskien ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi.
Projekteja asetetaan ja johdetaan parhaiden projektimenetelmien mukaisesti.
TALOUS JA KESKEISIMMÄT YHTIÖN KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
(suluissa edellisen vuoden kuvaava luku)
KONSERNI
Konsernin liikevaihto oli 25,8 (26,7) milj. euroa eli noin 0,9 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Sähkönsiirron liikevaihto, 11,8 milj. euroa, pieneni 0,9 milj. euroa (noin 7 %), mutta sitä vastoin sähkön myynti, 13,2 milj. euroa, oli 0,5 milj. euroa (noin 4 %) edellisvuoteen suurempi.
Konsernin liikevoitoksi muodostui 3,2 milj. euroa (liikevoitto edellisenä vuonna 5,0 milj. euroa). Tilikauden tulos oli 2,6 milj. euroa (voitto edellisenä vuonna 4,2 milj. euroa).
Konsernin liikevoittoprosentti laski kuluneella tilikaudella 12,5 prosenttiin (18,9 %). Toinen toiminnan kannattavuutta kuvaava tunnusluku, oman pääoman tuottoprosentti, konsernissa oli 6,7 % (12,0 %). Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste oli lähes samalla tasolla edellisenäkin vuonna, 75,2 %:iin (75,6 %). Tunnusluku on laskettu huomioiden konsernin taseessa olevat liittymismaksuvelat osana konsernin omaa pääomaa.
EMOYHTIÖ
Emoyhtiön liikevaihto nousi hiukan edellisestä vuodesta (+2,5 %) 14,4 milj. euroon (14,1 milj. euroa).
Emoyhtiön liiketappioksi muodostui –1,2 milj. euroa (-0,8). Liiketappioprosentti asettui tasolle -8,5, kun se vuonna 2024 oli -5,9 %. Eriytetty muu sähköliiketoiminta eli käytännössä sähkön myynti tuotanto mukaan lukien, teki lähes nollatuloksen.
Oman pääoman tuottoprosentti oli emoyhtiössä -32,8 (-14,2) %. Yhtiön vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste nousi tasolle 55,1 (47,8) %.
Taseeseen kirjattujen liittymismaksujen muutos oli 0,2 (0,2) milj. euroa. Konsernin investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat yhteensä noin 6,7 (3,5) milj. euroa. Sähköverkoston osuus oli 6,2 (2,5) milj. euroa.
HENKILÖSTÖ
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä koko konsernissa oli 57 (59, 48) henkilöä. Tilikauden palkat ja palkkiot olivat koko konsernissa 3,1 (3,0, 2,8) milj. euroa. Emoyhtiön vastaavat luvut olivat 1,5 (1,5, 1,4) milj. euroa ja henkilökunnan lukumäärä 25 (27, 22).
YMPÄRISTÖASIAT
Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi konsernissa toimitaan yrityksen laatujärjestelmän mukaisesti.
YHTIÖN OSAKKEET
Yhtiöllä on 3 479 552 osaketta, joiden nimellisarvo on 0,50 euroa. A-osakkeita on 2 534 016 kpl ja S-osakkeita 945 536 kpl. A-sarjan osakkeilla on 1 ääni/osake ja S-sarjan osakkeilla 20 ääntä/osake.
RAKENNE- JA RAHOITUSJÄRJESTELYT
Hallituksella on voimassa seuraavanlainen osakeantivaltuutus (annettu yhtiökokouksessa 16.5.2023)
Hallitus on antivaltuutuksen nojalla valtuutettu päättämään yhdessä tai useammassa erässä uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta (osakeanti). Annettavien uusien osakkeiden ja omien luovutettavien osakkeiden lukumäärä ei kuitenkaan saa yhteensä olla enempää kuin 500 000 A-sarjan osaketta ja 250 000 S-sarjan osaketta. Osakkeiden lukumäärä yhteensä 750 000 osaketta on noin 25 % yhtiön kaikista antivaltuutuksen antamishetkellä ulkona olleista osakkeista.
Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille heidän osakeomistuksiensa suhteessa tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten Imatran Seudun Sähkökonsernin strategisten kehitysmahdollisuuksien kannalta tärkeiden yhteistyöhankkeiden toteuttaminen energia- ja/tai verkkoliiketoiminta-alueilla, muut Imatran Seudun Sähkö Oy:n liiketoimintaan kuuluvat järjestelyt tai rahoituksellisen vaihtoehdon tarjoaminen merkittäville investoinneille, mukaan lukien mahdolliset yrityshankinnat.
Hallitus valtuutetaan päättämään uusien osakkeiden merkintähinnasta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovutushinnasta sekä niiden määrittelyperusteista.
Lisäksi hallitus voi päättää, että uudet osakkeet voidaan antaa myös apporttiomaisuutta vastaan tai muutoin tietyin ehdoin.
Hallitus päättää myös kaikista muista uusien osakkeiden antamiseen ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä seikoista.
Valtuutus on voimassa 16.5.2028 saakka. Hallitus ei ole käyttänyt tätä valtuutusta 31.12.2025 mennessä.
LÄHIPIIRILAINAT JA -VASTUUT
Yhtiön hallituksen tai johtoryhmän jäsenillä tai heidän lähipiiriinsä kuuluvilla henkilöillä tai yhteisöillä ei ole olennaisia liikesuhteita yhtiön kanssa. Yhtiön lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia. Lähipiirin kanssa ei ole ollut tavanomaisesta poikkeavia liiketoimia. Johdon työsuhde-etuudet ovat vertailukauden tasolla.
HALLITUKSEN ESITYS OSINGONJAOKSI TILIKAUDELTA 1.1.–31.12.2025
Tilinpäätös osoittaa voittoa 1.104.987,69 euroa. Hallitus esittää, että yhtiön jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,35 euroa ulkona olevalta osakkeelta. Tilikauden voitto siirretään käyttörahastoon. Hallitus arvioi, että esitetty osingonjako ei vaaranna yhtiön maksuvalmiutta.
OMAT OSAKKEET
Emoyhtiöllä on 31.12.2025 omia osakkeitaan seuraavasti:
| Määrä, kpl | Osuus osakkeista, % | Osuus äänistä, % |
|---|---|---|
| 465 758 | 13,39 | 0,38 |
Lisäksi emoyhtiön 100%:sti omistama tytäryhtiö Imatra FNW oy omistaa emoyhtiön osakkeita yhteensä 558 672 kpl.
YHTIÖN TALOUDELLISTA ASEMAA JA TULOSTA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
Konserni:
| 2025 | 2024 | 2023 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto (Meur) | 25,8 | 26,7 | 31,2 |
| Liikevoitto (Meur) | 3,2 | 5,0 | 7,4 |
| Liikevoitto %:ia liikevaihdosta | 12,5 | 18,9 | 23,7 |
| Oman pääoman tuotto-% | 6,7 | 12,0 | 19,6 |
| Omavaraisuusaste (%) sis. liittymismaksut | 75,2 | 75,6 | 71,7 |
Emo:
| 2025 | 2024 | 2023 | |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto (Meur) | 14,4 | 14,1 | 16,4 |
| Liikevoitto (Meur) | -1,2 | -0,8 | -1,4 |
| Liikevoitto %:ia liikevaihdosta | -8,5 | -5,9 | -8,6 |
| Oman pääoman tuotto-% | -32,8 | -14,2 | -27,1 |
| Omavaraisuusaste (%) | 55,1 | 47,8 | 33,5 |
HALLINTONEUVOSTO
Puheenjohtaja
Tommi Saarelainen, apteekkari FaT
Varapuheenjohtaja
Piia Mikkonen, fysioterapeutti
Jäsenet:
Carita Gummerus, tietoturvapäällikkö
Ismo Harju, yrittäjä
Eero Jäppinen, tutkija, tekniikan tohtori
Ossi Korhonen, FM
Antero Lattu, kaupunkikehityslautakunnan pj
Jari Leppänen, toimialajohtaja
Sanna Markkanen, yrittäjä
Katja Martikainen, luokanopettaja
Jussi Ojalainen, DI
Lilli Paul, FM
Tapio Saarelainen, dosentti
Teemu Suojapelto, maanviljelijä
Petri Välimäki, kehityspäällikkö
HALLITUS
Puheenjohtaja
Visa Välimäki, insinööri
Varapuheenjohtaja
Onni Hietalahti, asianajaja
Jäsenet
Jukka-Pekka Bergman, kunnanjohtaja
Kari Koivuranta, MBA, insinööri
Pekka Kärkäs, maanviljelijä
Jukka-Pekka Pekonen, KM luokanopettaja
Toimitusjohtaja
Heikki Lappalainen, DI
Tilintarkastajat
Ernst & Young Oy
Päävastuullinen tilintarkastaja
Antti Ikonen, KHT